Alustus su 2.11.: Pohjolan itsenäisten ja toimeliaiden naisten juuret syvällä yhteisessä historiassa

Elämä pohjolassa on aina ollut karua; hengissä selviäminen on vaatinut paljon työtä, erityisesti yhteistyötä. Jokaisen yhteisön jäsenen yksilölliset taidot ovat tulleet tarpeeseen, niitä on osattu arvostaa ja luottamus jokaisen haluun osallistua elannon hankkimiseen ja tulevaisuuden turvaamiseen on ollut yhteisön kulmakivi.

Pohjolan etäisyys kaupan- ja sodankäynnin keskuksista sekä matkanteon hitaus on kiinnostavasti muokannut pohjolan naisten toimijuutta. Jo viikinkiaikoina miehet saattoivat viipyä pitkiäkin aikoja kauppa- ja sotaretkillään. Siksi kotona toimivien vaimojen organisointikyky ja halu työskennellä yhteisen hyvän edistämiseksi on ollut perheen, suvun ja koko kylän säilymisen kannalta elintärkeää. Miesten ja naisten välinen yhteistyö on perustunu luottamukseen ja haluun noudattaa yhteisiä sopimuksia. Vaikka valta ei aina olekaan ollut tasasuhteessa vastuuseen, on pohjolan naisilla kuitenkin perinteisesti ollut myös vaikutusvaltaa.

Tasa-arvon juuret ulottuvat Pohjoismaissa kauas historiaan, viikinkiaikoihin saakka. Nykypäivän Pohjoismaat ovat globaalissa maailmantaloudessa pieni ja luonnonvaroiltaan niukka talousalue. Edelleenkin yhteiskunnallisen kehityksen ja taloudellisen hyvinvoinnin ytimessä ovat aktiiviset naiset ja miehet, jotka esi-isiensä tavoin työskentelevät yhdessä toinen toistaan kunnioittaen ja jokaisen panosta arvostaen. Naisten tasa-arvolle on tarvetta, kun köyhyydestä on rakennetaan pohjoismaista hyvinvointiyhteiskuntaa.

Maailman talousfoorumi (WEF) arvioi vuosittain tasa-arvon toteutumisen edistymistä maailmanlaajuisesti tarkastelemalla mm. miesten ja naisten osallistumista politiikkaan, taloudellista tasa-arvoa ja oikeutta esimerkiksi koulutukseen ja terveydenhuoltoon pääsyä. Pohjoismaat ovat vuodesta toiseen olleet tulosten kärjessä.  Ainoastaan Islanti on Suomea edellä, mutta heti kintereillä ovat myös Norja ja Ruotsi. 

Pohjola – Nordic Roots -teoksessa yhteistyö ja tasa-arvoisuus näkyvät liikekudelmissa, joissa tanssijoiden toisiaan täydentävä liike on olennainen osa tarinaa. Ennen loppukohtausta nähdään myös lyhyt naisduo Pohjolan naisten sitkeydestä, väkevyydestä ja sanan painavuudesta.

FT Anu Lahtinen alustaa ensi-illassa valottaen pohjolan naisten toimijuuden tarinaa viikinkiajoista keskiajalle ja koti uutta aikaa. Lahtisen väitöskirja Sopeutuvat, neuvottelevat, kapinalliset (2007) käsittelee keskiajan aatelisnaisten toimintaa, muun muassa Turun linnaa puolustaneen Ebba Stenbockin elämää. Teoksessaan Pohjolan prinsessat (2009) hän kertoo mahtinaisista kuten diplomaattisesta prinsessa Ingeborgista ja kuvitteellisista merirosvoprinsessoista viikinkiajalta kuningatar Kristiinan aikoihin. Anu Lahtisen alustus käsittelee näiden naisten elämää ja toimintaa, erityisesti sitä, miten kaukaisten viikinkiaikojen ja keskiajan perintö yhä vaikuttaa pohjolan naisten elämään. Lahtinen alustaa Pohjolan marraskuussa  Ks. Alustukset

Kirjoittanut Eeva Siivonen


pohjolan_vahvat_naiset